tiistai 27. syyskuuta 2016

Solita Intohimo Passion Pale Ale

Juhlavaa olutta
  • Tyyli: American Pale Ale
  • Alk.%: 4,7
  • Panimo: Maku Brewing, Tuusula, Suomi
  • Muuta: Solitan 20-vuotisjuhlaolut

Tuopillinen blogin Jouni laitteli loppukesästä postia, tällä kertaa firmalahjus mielessään. Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayrityksenä tunnettu Solita juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia ja valmistutti sen kunniaksi oman oluen. Varsin esimerkillistä toimintaa, ettenkö sanoisi! Solita rahoittaa myös Jounin olutharrastuksen, joten onkin osuvaa, että mies pistettiin vastineeksi lähettämään olutta myös blogikollegoilleen.

Firman 20-vuotisjuhlaolut on valmistettu Tuusulassa Maku Brewingin toimesta, jolle Solitan olutkerho antoi vapaat kädet muutamalla vaatimuksella höystettynä. Koska intohimo on yksi Solitan vahvoista arvoista, valikoitui reseptin täydentäjäksi sen englanninkielinen serkku, passion-hedelmä, joka ironisesti kärsimyshedelmänäkin tunnetaan. Muita vaateita olivat helppo lähestyttävyys ja lakiteknisesti helpompi alle, 4,7%:n vahvuus, joiden pohjalle lopulta rakentui passionmaustettu, Jarrylolla, Citralla ja Nuggetilla humaloitu APA: Solita Intohimo Passion Pale Ale.

Nyt käsittelyssä oleva olut on ensimmäinen Makun linjastolta kohtaamani etikettitölkkiolut, jolla tässä tapauksessa tarkoitan laajenevaa trendiä käyttää oluttölkeissä pulloistakin tuttuja, liimattavia etikettejä. Tämä mahdollistaa myös tölkkitavaralle joustavamman muuntautumiskyvyn, kun samaa kuviota tietoineen ei tarvitse painaa miljoonaan tölkkiin. Sen kuin printtaa sopivan määrän etikettejä, aivan kuten pullojakin koristeltaessa. Kun nyt pakkausta kerta sivuttiin, on hyvä mainita että etiketin ulkoasusta järjestettiin Solitalla sisäinen kilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Pyry Mäkäräisen esitys.

Henkilökunnan, yrityksen edustuskäytön ja muutaman blogistin lisäksi olutta päätyi tarjolle myös muutaman anniskelupaikan tarjontaan, mutta tässä vaiheessa hanat lienevät jo ehtyneet.

Solita Intohimo Passion Pale Ale
Informaatiota...
Vaalea, kullankeltainen olut runsaalla, runsaalla vaahtokerroksella. Tuoksu on runsaan aromaattinen, raikas ja vaalean hedelmäinen sitrusmaisin teesein. Mukana on myös kevyttä mausteisuutta ja viljavaa maltaisuutta, mutta myös jotain erityistä luonteikkuutta antavaa. Ehkä jokin vaalea, makean hapan puutarhamarja voisi olla kyseessä. Kevyesti lämmettyään olut antaa vinkkejä myös hyvin ohuesta karamellista ja passionmainen hedelmäkin pääsee esiin. Ei kovin voimakkaana, mutta tunnistettavana kuitenkin.

Maultaan varsin bueno. Kepeä kesäolutmaisuus on käännetty selkeäksi vahvuudeksi ja tuoreen sitruksenkuorinen, greippinen purevuus pyyhkii suun puhtaaksi kevyen, hivenen viljavan, enteilevän toffeisen mallasrungon asettuessa lähinnä tukemaan taustalla raikasta kokonaisuutta. Lopussa greipin kaverina kevyen mausteista potkua, alkupuoliskon nostaessa esiin intohim… passionia sekä kevyesti muutakin trooppisuutta. Jotain tässä on, mutta sanoiksi en sitä puetuksi saa. Se saattaisi viitata kesäiseen raparperiinkin, muttei aivan siinä tykeimmässä vahvuudessaan. Pientä, mukavaa ja leikittelevää happamuutta kuitenkin. Oikein hyvä, oikein kaunis.

Tuomio: Kepeä, mutta pureva ja runsasmakuinen olut täynnä intohimoa.

Pisteet: 35/50

perjantai 23. syyskuuta 2016

Founders Devil Dancer Triple IPA

Dance with the devil...

Melko hyvää näkyvyyttä Suomessakin jo jonkin hetken saanut Founders jatkaa rynnistystään Alkon hyllyviidakossa. Maahantuojat ovat viimeisen vuoden aikana aktivoituneet laajalla rintamalla ja näin tilausvalikoimaan on saatu hyvä kattaus harrastajapiirejäkin puhuttelevia tuotteita. Alkon valikoimasta on tullut osin jopa mielenkiintoinen.

Jyväskylän keskustan myymälä on kunnostautunut tilausvalikoiman esiintuomisessa mielestäni mallikkaasti. Hyllyyn nousee usein mielenkiintoisia uutuuksia, joihin lukeutui myös esittelyssä oleva triple IPA: Founders Devil Dancer. Michiganilaispanimon kesävalikoimaan kuuluva olut herätti mielenkiinnon välittömästi. Kaksitoista prosenttinen, kymmenellä lajikkeella kuivahumaloitu monsteri joka puree 112 IBUn voimin. Näissä lukemissa piilee myös vahva ylilyönnin uhka ja kieltämättä olut vähän hervottoman, epätasapainoisen kuvan itsestään jättikin. Paholaisen tanssi on luonnollisesti tämän vuoden erää ja omassa pullossani seisoo Bottled on: 05/10/16.
When you dance with the Devil, the Devil don’t change. You do. Massive in complexity, the huge malt character balances the insane amount of alphas used to create it. At an incredible 112 IBUs, it’s dry-hopped with ten hop varieties.
Founders Devil Dancer Triple IPA
Meripihkainen, runsaasti vaahtoava ja samea olut. Tuoksu on karamellisen maltainen, sitrushedelmäinen, trooppinen ja yrttinen. Myös vahvuus on esille melko selkeänä, joskaan ei puhtaan alkoholisena katkuna. Aika töpäkältä joka tapauksessa vaikuttaa.

Myös maussa vahvuus tuntuu, mutta tarjolla on onneksi muutakin. Karamellinen, kevyen keksinen maltaisuus on soljuvaa, monitahoista ja runsasta, greippisen purevaa ja yrttistä, trooppisen tuulahduksen sävyttämää humalointia kauniisti tukevaa. Hedelmäisyys kietoutuu maltaan tahdissa jopa rusinaiseksi, pehmeäksi ja vietteleväksi, mutta kokonaisuus jää jotenkin keskentekoiseksi - lähinnä esiin työntyvän alkoholin lämmön ja hienoisen katkun vuoksi, mutta melko raskasta tekoa olut tuntuu olevan muutoinkin.

Suutuntuma on tahmaava, sopivan soljuva ja nielua lämmittävä. Jälkiliuku on pitkä ja mukavan katkera.

Tuomio: TIPA, joka tuntuu TIPAlta eli vähän hervoton ja "vahva" olemus hallitsevat peliä. Silläpä ei nyt täysin iske.

Pisteet: 34/50

torstai 22. syyskuuta 2016

Tanker Reloaded Session IPA

  • Tyyli: Session IPA
  • Alk.%: 5,7
  • Panimo: TANKER, Vaida, Viro
”TANKERous bisness…”. Enpä tiedä mihin tällä viittaan, mutta toimikoon se tarinan ”koukuttavana” aloituslainina. Naapurin kesäinen lomamatka eteläiseen Viroon toi minullekin päivitettyä tietoa etelänaapurimme räjähdysmäisesti kehittyneestä pienpanimotilanteesta. Yksi suosituksia saaneista tuotteista oli TANKER-panimon hitusen alle kuusiprosenttinen Session IPA, Reloaded. Yleensä saamani suositukset tuppaavatkin kolahtamaan odotetulla tavalla, mutta jostain syystä IPA-maailma on tuonut vastaan monia poikkeuksia ja ”meh” elämyksiä… Muttei tällä kertaa! TANKER Reloaded upposi maaliinsa erinomaisesti ja nostatti sosiaalisen median viestimissä virtuaalipeukun naapurin suuntaan. Nappasin pullon ostsokoriini Hops Unitedissa asioidessani. Toimii…

Tanker Reloaded Session IPA
Meripihkainen, kauniisti vaahtoava ja samea olut. Runsas, aromaattinen ja viettelevän virkeä tuoksu. Tuoretta männikköä, greippistä hedelmäsalaattia ja ehkä vienoa pihkaisuuttakin. Myös jotain kesäistä marjaisuutta ja ehkä pippurisen kajastavaa takapotkuakin.

Maultaan tuoksun kaltainen, linjoiltaan ehkä selkeämmän greippinen, mäntyinen ja taustaltaan hieman yrttinen, runsaamman trooppinen. Jälkikaiussa pihkaa, kevyen keksimäistä mallasta. Rapea, ripeä ja toimiva.

Tuomio: Mukavan selkeälinjainen, puhutteleva ja tuore humalaherkuttelu. Hyvää tekemistä etelänaapuristamme.

Pisteet: 38/50

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kanavan Panimo, Sulku ja Toivo



Kanavan Panimo on uusi tuttavuus Olutkellarissa.
Vääksyn kanavan kupeeseen, alkujaan meijeriksi rakennettuun Päijännetaloon asettunut Kanavan Panimo on yksi tämän kesän uusista pienpanimoista. Aluksi 50 000 litran vuosituotantoa tavoittelevan panimon taustalta löytyy veljeskaksikko Jan ja Jukka Karlsted, jotka yhdessä Kyösti-isän toivat maltaan maut kotikylän raiteille. Laitehankinnoissa ja toiminnan pyörittämisessä apuna on myös aiemmin Sakullakin vaikuttanut, sittemmin Tallinnan satamassa kehutun Kochi Aidad –ravintolapanimon peräsimestä tuttu Enn Kärblane.

Ennen oman toiminnan käynnistämistä Kanavan Panimon nimi nähtiin jo muutaman yhteistyöoluen kyljessä. Kokonaan omat ensituotteet lähtivät maailmalle tämän vuoden kesäkuussa ja lähialueiden vahvan edustuksen ohella pulloja on ilmeisesti rantautunut vähän kauemmaksikin. Kauppavahvuiset Toivo ja Sulku löytyivät elokuun alussa uudesta Pien-puodista Helsingistä, jonne esimerkiksi Sulkua saapui enshätään vain yksi laatikollinen kauppiaan äiteen takapenkillä eli rehtinä täsmätoimituksena siis. Oli kuulemma noudettu heti pullottamista seuraavana päivänä eli kyseessä oli hyllystäpoimintahetkellä aito tuoretuote. 

Panimon tarkoituksena on kasvattaa toimintaansa tasaiseen tahtiin ja uusia oluitakin lienee tuloillaan ajan myötä. Jatkossa myös asiakkaat voivat halutessaan teettää olutta toivendensa mukaan. Keittolaitteiston nettokoko on tuhat litraa. Toimintahan käynnistyi tsekkipilssin, irlantilaisen red alen ja brittihenkisen imperial porterin voimin, mutta etukäteiskaavailuissa väläytellään myös Janin keittiömestaritaustan tuomista mukaan reseptiikan hiomiseen. Metsän antimia lienee siis luvassa tulevaisuudessa, mutta aika näyttää pitääkö tuleman marjoja, yrttejä vaiko juuria – ehkä niitä kaikkiakin. Myös pellavan käyttö on vilahdellut yhtenä mahdollisuutena haastatteluissa. Oluttarjonnan perusydin kuitenkin kiteytyy pääpiirteiltään lausahdukseen: ”Oluiden reseptiikassa otamme vaikutteita eurooppalaisesta olutperinteestä”.

Pienpanimoinden syntytahti on toivoa antavaa...
Jan on tosiaan taustoiltaan keittiömestari Jukan vahvuuksien löytyessä teollisuuden yritysmyynti- ja ravintolapuolelta. Kyösti tuo mukaan osaamista elintarviketeollisuuden laitevalmistuksesta Enn’n antaessa oman, tärkeän panoksensa oluen valmistuksen ja laadunvarmistuksen saralle. Jan ja Jukka ovat aikoinaan työskennelleet kesähommissa Mallasjuoman ja Hartwallin riveissä, joten ensikosketus lajiin on saatu jo hyvissä ajoin. Oman panimon perustaminen on muhinut taustalla jo pidemmän aikaa ja tie vei lopulta 20-litraisen Braumeisterin ja Mustialan olutkurssin myötä panimoyrittäjyyteen. Panimon yhteydessä toimi kesän ajan myös Marko Latvasen Pikku-Hugo –niminen kesäterassi. Latvasella on omaa ravintola- ja kahvilatoimintaa lähialueilla, kuten Heinolassa ja Urajärven kartanolla.

Urajärven kartanosta saadaankin aikaiseksi sopiva (humala)rönsy tähän väliin… Hollolan Hirven tiluksille nimittäin pykättiin vuonna 1999 Rakennuskaaren mukainen humalatarha, johon haettiin juuria myös Urajärven kartanon pihapiiristä. Harmikseni en nyt muista, oliko se Sipilän Ilkan äidin vaiko hänen vaimonsa isoäidinäiti, joka toimi aikanaan kartanon oluentekijänä. Kytkös joka tapauksessa löytyy. Sittemmin osa Hollolankin 40:stä salosta on näivettynyt, eli edelleen voimassa oleva lainkirjain ei enää sielläkään täyty. Ei tosin taida kovinkaan monessa paikassa muutoinkaan…

Nyt on ensikosketus Kanavan Panimon tuotantoon joka tapauksessa otettu. Toivolla ja Sululla on olemassa myös vahvemmat, ravintolamyyntiin paremmin istuvat versionsa, joista Unto-portterin tavoin Toivo tuli juuri äskettäin tarjolle myös Alkon paikallisvalikoimaan. Vääksyn ja Lahden seutuvilla kannattaa siis olla aktiivisena tämän suhteen. Kuten todettua, Sulku oli jokin hetki sitten nautittuna hyvinkin tuoretta tavaraa, eikä Toivonkaan suhteen muuta sinällään osaa olettaa. Unohtuikin tuossa mainita, että panimo panostaa myös lähiajatteluun ja esimerkiksi Unton reseptiikka kätkee sisäänsä panimon naapurissa sijaitsevan Vääksyn Myllyn kaurahiutaleita. 

Erityismaininta pitää vielä antaa Anniina Nurmelle, panimon ulkoisen ilmeen luojalle. Tyylikkäät, raikkaat ja ainakin itseäni puhuttelevat kuvitukset toimivat mielestäni hyvin ja panimon modernin pelkistetty, mitä ilmeisimmin Vääksyn kanavaa kuvasta logokin erottautuu edukseen. Looking good. Anniina lienee oluthörhötyksille tuttu menneisyydestä Nurmen omalle vaatemerkille HIISIn kanssa tehdyn HIISI x Nurmi #1 oluen myötä.

Kanavan Panimo Sulku

Pilsener / 4,7% / Vääksy, Suomi
Vaalea, kauniisti vaahtoava olut.Tuoksu on pehmyt, ruohoinen ja yllättävänkin mallasvoittoinen. Vaaleaa leipää tai jotain nousee esiin.

Maultaan hyvä, muttei kovin tyylipuhdas pils. "Bissemäinen" oli hätäinen ajatus, mutta varsin kelpo lagerhan tämä lopulta on. Raikkaan rapea pilselämys vain jää vajavaiseksi. Ruohoa, vähän heinikkoista tunnelmaa ja tuoksun tavoin kohtalaisen runsasta maltaisuutta vaaleassa, leipäisessäkin muodossa. Liekö kauralla sitten näinkin leimaa antava vaikutus kokonaisuuteen..?

Tuomio:
Pils, joka ei aivan pilsiltä vaikuta mutta menee kelpoisessa vaaleana lagerina.

Pisteet: 28/50

Kanavan Panimo Toivo

Amber Ale / 4,5% / Vääksy, Suomi
Samea, punertavan ruskea, niukkavaahtoinen olut. Tuoksu maalaismaisen maltainen, vähän kuin ruista olisi joukossa. Vehreää sivallusta, vienon paahtuneen leipäisyyden ja saunavihtaisen yrttisyyden muodossa. Osin pistävä, voimakas tuoksu.

Maultaan hyvä, hivenen pähkinäinen ja mausteinen, leipäisen maltainen ja maalaismaisen tunnelman tarjoava olut. Ruohikkoa, yrttisyyttä ja koivunoksaa katkeruuden teeseinä, kuivattua ja kypsää hedelmää tasapainottavana kombinaationa. Vivahteikas, monipuolinen ja yllättävän runsasmakuinenkin. Rouheakin voisi olla hyvä sana ensifiiliksille.

Tuomio:
Pureva ja tunnelmallinen Red Ale.

Pisteet: 32/50