lauantai 31. maaliskuuta 2018

Hangaround & Nobody Brewing Håller Din Tunkken

Hangaround & Nobody Brewing Håller Din Tunkken
Hangaround & Nobody Brewingin kotioluita on viimeisen vuodan aikana käsitelty Olutkellarissakin, mutta nyt maisteluun on päätynyt kaksikon hieman virallisempaa tuotantoa. Pekka ja Eetu nimittäin käväisivät kevään alkajaisiksi Lohjalla, vuokrapanimo UG Breweryn luona valmistamassa ensimmäisen kaupallisen oluteränsä. Pääsiäisviikolla lähinnä paikalliseen myyntiin levinnyt Håller Din Tunkken on tyyliltään jenkkihumaloitu Brown IPA, jonka kotipanimoversiota tuli maisteltua pari kuukautta sitten.

Virallinen julkistustilaisuus järjestettiin Lutakon Nurkassa pääsiäislauantaina. Itse olin estynyt osallistumasta tähän karonkkaan, mutta pääsin kuitenkin makuihin kiinni aiemmin viikolla Mestarin Herkusta ostetun pullon voimin. Aika nopeaan näkyi hylly tyhjenevän, sillä käteeni taisi osua kolmanneksi viimeinen ja kaksi jäljelle jäänyttäkin katosi paikalta minun vielä läsnäollessa. Kysyntää siis on.

Håller Din Tunkkenin ”alkuperäinen”, tilaustyönä tehtailtu kotiversiohan oli hieman tätä kaupallista vahvempi (5,8% vs. 5,3%), mutta oletettavasti reseptiikka on muutoin pysynyt kutakuinkin samoilla linjoilla. Kotiversion humalapuolelta löytyi Chinookia, Citraa, Cascadea ja Mosaicia, rungosta hieman kauraa. Kotikeitto oli hyvä, kaupallinen parempi. Suunta on siis juuri oikea.

Maaliskuu oli hauskasti kahden uuden kiertolaisoluen aikaa Jyväskylässä, kun paikallinen Aalto Panimokin sai ensioluensa markkinoille. Hangaround & Nobody veti tästä kaksikosta tällä kertaa pidemmän korren, mutta toivon mukaan uusiakin (kaupallisia) esiintuloja nähdään molemmilta mahdollisimman pian.

Hangaround & Nobody Brewing Håller Din Tunkken
Kuparinen, kaunis mutta suht niukkavaahtoinen olut. Tuoksu napsahtaa kohdilleen eli iskee tuhdin greippihedelmäisenä havunoksana suoraan nenähermoon. Aika antaa tilaa myös keksimäiselle mallaspuolelle, joka osuu hyvin yksiin yleisen, kypsäksi kuvailtavan yleistrooppisuuden kanssa. Greipin, havun ja kevyen pihkan tahdissa pääsuunnat kumminkin otetaan.

Maku toistaa tuoksua. Se alkaa jopa raadollisen greippisenä, tasoittuu pian kypsän hedelmäiseksi ja lopuksi taas kärjistyy greippiseksi, havuiseksi purevuudeksi. Mallaspuoli antaa makuun hienoista karamellisuutta ja mausteisuutta, joista ensimmäinen tapailee keskivaiheen hedelmäisyyttä, jälkimmäinen intoutuu yhteen takasuoran purevamman puolen kanssa. Jälkimaku tuo esiin myös pihkaa, joka häärii maussa yleisenä taustavaikuttimena. 

Maltaan selkeästä roolista huolimatta kokonaisuus on raikas, tuoreen humalavetoinen ja purevanlainen. Makua riittää, mutta sopivan kevyt olemus pitää tunnelman pirteänä, silti taustoiltaan tarpeeksi tuettuna. Ei valittamisen sijaa. Ensimmäiseksi kaupalliseksi vedoksi rehti ja puhdaslinjainen suoritus. Kelepaa keitellä lisää...

Pisteet: 37/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti