tiistai 31. tammikuuta 2017

Thornbridge Valravn

Thornbridge Valravn
  • Tyyli: Black IPA
  • Alk.%: 8,8
  • Panimo: Thornbridge, Ashford in the Water, Englanti

Tein vuoden alkajaisiksi ensimmäisen verkkokauppatilaukseni Alkoon ja yksi merikontin kokoiseen pahvilootaan sullottu olut oli tämä Thornbridgen vahvanpuoleinen Imperial Black IPA eli Valvran. Thornbridge on omissa kirjoissani laadukas ja ylemmän luokan brittipanimo, jolta on tullut maisteltua käytännössä aina vähintäänkin toimivaa tavaraa. Joku saattaisi pitää itämidlandilaispanimoa kokonaiskuvassa hieman tylsänäkin, joskaan ei aivan perinteisen bitterpajan suhteessa kuitenkaan. Tottahan sekin on, sillä Thornbridge Hall –sarjan ulkopuolella on tarjolla pääasiassa perusvarmoja ja koruttomia suorituksia eri oluttyyleistä, mutta jotenkin se vain tuntuu toimivan niin hyvin. Pakko myöntää, että tästä huolimatta Valvran lähti mukaan enemmänkin nimensä vuoksi, sillä olen jo moneen kertaan lukenut sen äkkiseltään väärin… Tämähän on siis Valviran virallinen olut, eikös. 

Leikki sikseen, nimi on lainattu myyttisiltä verta ja lasten sydämiä vapautuakseen  janoavilta, korpin asuun pukeutuneilta levottomilta henkihahmoilta. Black IPAsta olen tyylinä aiemminkin todennut, ettei se varsinaisiin suosikkeihini kuulu, mutta osuessaan toimii vallan moitteettomasti. Valvranin imperiaalinen etuliite antaa myös uskoa paremmasta ja kieltämättä hieno paketti on tällä kertaa saatu kurottua kasaan. Samaa mieltä on näköjään väki Ratebeerissä, jossa olutta on arvostettu varsiin toimivaksi sarjassaan (95/90).

Thornbridge Valravn
Tummanruskea, kaunisvaahtoinen olut. Tuoksu on sitruksinen, runsaan hedelmäinen ja napakka. Kun lasia vie kauemmaksi, avautuvat myös paahteisemmat, hivenen pähkinäsuklaiset aromit.

Maultaan toimiva, melko runsas ja voimakas. Runsas sitruksisuus iskee alun piilottelun jälkeen lujaa, muttei brutaalisti. Se kietoutuu yhteen niinikään nousevan paahteisuuden kanssa muodostaen napakasta loppuliusta sitruskuorisen rapean, hiiltyneen maltaisen symbioosin. Tuoksun hedelmäisyys pääsee esiin aivan maun alkuvaiheilla hennon suklaisuuden väijyessä varjona taustalla vienon pähkinäisyyden nostaessa päätään lopussa. 

Sitrusmaiset, kovan havuiseksi kääntyvät teesit vahvistuvat hiljalleen, mitä pidemmälle maistelu etenee. Nokisuus seuraa mukana pienempien nyanssien ikään kuin kadotessa alle. Kyllä ne siellä ovat, mutta uudelleen löytäminen vaatii pientä vaivaa. Kokonaisuutena toimiva ja mielenkiintoinen.

Tuomio: Selkeä ja runsasmakuinen, napakka Black IPA.

Pisteet: 38/50

maanantai 30. tammikuuta 2017

Ensikosketus Alkon verkkokauppaan



Ensitilaus Alkon verkkokauppaan. Homma toimi hyvin,
mutta tyylikäs paketti oli kooltaan neljälle oluelle lievästi liioiteltu.

Alko avasi kauan odotetun verkkokauppansa syksyllä ja otti sitä myöten määrätietoisen askeleen kohti 2000-lukua. Pienet käynnistysvaikeudet kuuluivat hidastavan uutta palvelukonseptia ensimmäisten toimintaviikkojen aikana, mutta sittemmin huhut ja porut jäykkyydestä sekä tuotteiden ylibuukkauksista kuuluvat jo laantuneen. Vaikka verkkokauppa nykypäivänä varsin arkinen konsepti onkin, on ymmärrettävää, ettei raskas ja toiminnallisesti kankea koneisto järin sulavasti muutoksesta toivu. Parempi se on kuitenkin kuin entinen systeemi.

Oma ensitilaukseni odotti itseään aina tämän vuoden alkuun saakka. Osaltaan jäin odottelemaan prosessin vauhtiin pääsyä ja toisaalta alueeni myymäläverkko on kattaa Alkon valikoiman fyysisestikin melko mukavasti, sillä uutuudet ja osa tilaustuotteistakin etsiytyvät Jyväskylän myymäliin yleensä suht hyvällä prosentilla. Viime aikoina on tosin tuntunut, ettei tilaustuotteita löydy hyllyistä enää aiemmassa laajuudessa, mikä voi tietty johtua verkkokaupan läsnäolosta sekä sen mahdollistamasta, aiempaa jouhevammasta tilausvalikoiman hyödyntämisestä, jonka myötä valikoimakin on kasvanut nopeasti.

Verkkokaupan myötä myös Alkon nettisivut uudistuivat ja ovat kokonaisuutena aiempaa toimivammat. Tuotetietoja näkyy jonkin verran karsitun, mikä tietty oluthörhöä vähän harmittaa, mutta esimerkiksi tilausvalikoiman tuotteillekin annetut myymäläsaatavuudet avustavat suuresti. Niitähän ei aiemmin suoraan tuotteen sivulta nähnyt. Hakutoiminnoissa on vielä omat puutteensa, mutta tuokin tulee vielä korjautumaan. Vielä kun uutuudet saisi listattua esimerkiksi uutuusjärjestykseen, jolloin pystyisi ilman koko ”Uutuus”-sarakkeen haravoimista tarkistamaan viimeisimmät täydennykset.

Historiallisen tilauksen kunnioitettu nelikko.
Tilaustapahtumassa itsessään ei mitään ihmeellistä ollut. Kun halutut tuotteet lopulta saa paikannettua ja ladottua ostoskoriin, käy ostotapahtuman suorittaminen vaivattomasti. Itselläni ei ennen ostoskorin täyttelyä ollut edes tunnuksia kauppaan, mutta siinä samallahan ne tuli sitten luotua ja hoidettua pois päiväjärjestyksestä. On ollut puhetta, että osaa asiakkaista häiritsee tunnistautuminen sekä tilaus- että hakutapahtumien yhteydessä, mutta aika rutiinillahan nuo hoituvat, kun mm. verkkotunnuksia tai ajokorttia joutuu monissa muissakin tilanteissa säännöllisesti vilauttamaan. Verkkokaupan tilaus maksetaan etukäteen ja noudettaessa mukaan otetaan joko tulostettu tai sähköinen tilausvahvistus  sekä luonnollisesti henkilöllisyystodistus.

Vanhan tilausvalikoiman aikaan nettisivuilla oli suoraan valittavissa vain muutama myymälä, jonne haluamansa tuotteet pystyi tilaamaan. Toki nouto listan ulkopuolisistakin toimipisteistä oli mahdollista, mutta nykyinen systeemi, jossa alasvetovalikkoon on listattu koko verkoston myymälät, tuntuu pieneltä luksukselta ”menneeseen” verrattuna. Koska olin kuullut, että hankalin osa verkkokaupan kanssa toimimisessa on itse paketin nouto, valitsin toimituspaikaksi hieman hiljaisemman ja pienemmän myymälän. Se oli lopulta varsin fiksu veto, sillä nouto-operaatio vei myyjän aikaa useamman minuutin, lähinnä puhelimeen ujutetun softan hitauden vuoksi. Olin tietoisesti varannut visiitille riittävästi aikaa, joten sen suurempaa ongelmaa odottelu ei aiheuttanut, mutta prosessin hitaus tuskin työntekijästäkään ilahduttava asia on. Ehkä tässä Alkolla olisi hieman opiskeltavaa esimerkiksi logistiikkayritysten toiminnasta – viivakoodit ja niiden lukijat kun on keksitty. Piip-piip-kiitos ja niin edelleen.

Paketin yläosaan menisi vielä pari ylimääräistäkin pulloa.
Tilaushetkestä saapumisilmoitukseen kului kaksi arkipäivää, mikä oli mukava yllätys. Olin nimittäin varautunut pidempäänkin odotukseen. Testiluontoinen tilaukseni käsitti neljä eri olutta, jotka löytyivät takahuoneesta kiikutetusta, melko kookkaasta pahvilootasta. Laatikon visuaalinen ilme* oli yksi komeimmista mitä verkkokauppojen kohdalla on vastaan tullut ja tukevan laatikon kantorei’ät helpottavat sen liikuttelua mukavasti. Se olikin hyvä, sillä hankalan mallinen pahvitorni olisi ilman reikiä ikävä kantaa.

Pakkaustapa jäi pohdituttamaan, sillä moinen merikontti on neljälle olutpullolle hieman liioiteltua. Paketin sisällöstä suunnilleen puolet oli ”varattu” ilmalle, mikä luonnollisesti kuluttaa suotta arvokasta rahtitilaa. Ylisuuri pakkaus ei siis ole logistisesti kovinkaan käytännöllinen saati ekologinen keksintö. Oluet itsessään oli pakattu hyvin, eivätkä ne päässeet lainkaan heilumaan pullojen kauloihin pujotetun pahvin sekä pohjakuppien ansiosta.

Kokonaisuutena rohkaiseva kokemus ja kehityshän kehittyy lajissa kuin lajissa, eli ehkä luovutussofta- ja pakkaustapamurheetkin hiljalleen väistyvät unholaan. Pakettinsa toki joutuu edelleen Alkosta noutamaan, mutta tuleehan iso osa ulkomaankin verkkotilauksista lähi-Postista haettaviksi.

*=ei mitään "toimitetaan huomaamattomassa, valkeassa kirjekuoressa..." -meininkiä.

Ainakaan ei kilise...
eli pakkaushuolellisuudesta plussaa.

perjantai 27. tammikuuta 2017

Rekola / Hiisi Kaksi Kotia Ruusuhippi Belgian Ale

Syksyn uusi tuttavuus tuo loppukesän tunnun myös talven keskelle.
  • Tyyli: Belgian Ale
  • Alk.%: 6,3
  • Panimot: Rekolan Panimo, Fiskars, Suomi / HIISI, Jyväskylä, Suomi

Rekolan Kaffe Stout innoitti ottamaan uusintatarkasteluun syksyisen Ruusuhipin tunnelmat. Loppukesän kuulaassa illassa nautittu, belgihenkinen ruusunmarja-ale toimi mainiosti ja oli uusintamaistossa myös joulunpyhinä aiemman arvion paikkansapitävyyden testaamiseksi. Ja ihan muutenkin. 

Olut on jatkumoa aivan jyväskyläläisen HIISI-panimon alkuajoista lähtöisin olevalle Rekolan ja HIISIn Kaksi Kotia –saagalle. Muutama kaksikotinen kikkailu onkin tullut matkan varrella maistettua, joskin ehkä se kaikkein kutkuttavin, eli Vailla Humalaa –yrttisour antaa vielä etsityttää itseään. Se onneksi näistä kollaboraatio-oluista ainoa, joka on määrä pitää enemmän tai vähemmän jatkuvassa tuotannossa. Toivoa siis on.

Ruusuhippi on tosiaan maustettu ruusunmarjoilla (rose hip) ja kääntyy hieman happaman napakkana belginä saisoneiden suuntaan. Olut on valmistettu Fiskarsissa Rekolan tykönä, joten pullokoko on tuttu puolilitrainen. Brettatuunattu versio tästä olisi nannaa... Nimeksi sopisi mainiosti Bon Jovin tahtiin istuva Brett of Roses.

Rekola / Hiisi Kaksi Kotia Ruusuhippi Belgian Ale
Punertavan oranssi, hieman ruskea ja niukkavaahtoinen olut. Kevyen hapan tuoksu henkii punertavaa marjaisuutta hyvinkin osuvasti läheisen pyörätien vartta kansoittavan ruusupensasrivistön hengessä. Vienoa, raparperisen vivahteikasta makeutta, belgihiivaista mausteisuutta, kevyttä nahkeutta ja sellaista syksyn tunnelmaa.

Maultaan tasapainoinen, odotettua vähemmän hapan ja mukavan monisyinen. Ruusunmarja pääsee hyvin esiin ja pelaa hyvin yhteen belgimausteisuuden kanssa. Maanläheinen, syksyisen kostea tunnelma henkii raparperiä, pihaa rajaavan marja-aronia-aidan lehtien havinaa, hitusen makeaa maltaisuutta sekä kevyttä nahkeutta. Varsin miellyttävä, loppusyksyn tunnelmaa erittäin hyvin istuva kokonaisuus.

Tuomio: Ruusunmarjaa ja syksyn tunnelmaa hienosti esittelevä olut.

Pisteet: 35/50