perjantai 3. kesäkuuta 2016

Panimoinen & Lemmes



Hämeen Hitain on viime syksyn satoa...
Kotimaisella pienpanimokentällä tapahtuu nyt paljon ja uusia makumestareita tuntuu putkahtelevan nyt vähän joka suunnalle. Kun mukaan lisätään vielä tislaamot ja viinitilat, lähennellään kokonaismäärässä jo sadan toimijan rajaa. Joukko on kirjava ja se monipuolistuu edelleen yritysten erikoistuessa omiin vahvuuksiin niiden kokoluokan vaihdellessa kansallisesta toimittajasta kyläyhteisöiden voimaan luottaviin paikallispanimoihin. Omaa toimintaansa käynnistelevät myös Ville Bister ja Jyrki Pylväs – tuttavallisemmin Panimoinen & Lemmes.

Kymmenisen vuotta omasta panimosta haaveillut Ville on aiemmin työskennellyt Panimoravintola Huvilan riveissä ja Jyrkillä on taskussaan pitkä harjoittelujakso Malmgårdin Panimolla. Hän on myös kaksikon siiderispesialisti, jonka rakkaus lajiin syntyi salakavalasti jättimäisen omenasadon jatkojalostustarpeen myötä syttyneen kipinän myötä.
”Oman harrastuksen ohessa heräsi aika pian kysymys, että minkä takia kotimaista aitoa siideriä ei ole tarjolla, kun täällä on välillä hyvää raaka-ainetta ihan riesaksi asti.” – Jyrki Pylväs
Kaksikon tiet kohtasivat Mustialassa vuonna 2013. Kahden soolourasta haaveilleen virtuoosin yhteinen sävel alkoi löytyä tilaviiniyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävällä kurssilla ja lopullinen ”fuusioituminen” tapahtui viime syksynä. Tänä keväänä sitten päästiinkin jo odotettujen ensitahtien makuun ja lisää on tulossa!

Alkuun tutkitaan ja kokeillaan


Vuosi 2016 kuluu toimintakenttään tutustuessa, prosesseja hioessa ja koe-erin parissa. Toimintaa kehitetään kaikessa rauhassa ilman suurempaa hätiköintiä ja samalla puntaroidaan edellytyksiä varsinaisen panimotoiminnan käynnistämiselle. Tänä aikana olutta ja siideriä käydään valmistamassa muiden toimijoiden vieraina ja esimerkiksi viime syksynä Lepaalla valmistettu Hämeen Hitain –siideri onkin jo ehtinyt levitykseen – varmaan monin paikoin jo juotukin... Heinäkuussa ravintolamyyntiin tulee myös Malmgårdilla valmistettu Kultarinta-olut.

Oma panimotoiminta pyritään käynnistämään parin vuoden sisällä. Tilat sijoitetaan Jyrkin kotitilalle Artjärvelle, jossa tuotannon aloittamisella on suora yhteys vanhan kulttuurimaiseman hoitoon ja elävöittämiseen, mutta myös suurempia visioita siintää mielissä:
”Tuotantotilat rakennetaan Artjärvellä sijaitsevalle kotitilalleni, jossa ei ole ollut alkutuotantoa vuosikymmeniin ja tätä kautta pihapiirin rakennukset on mahdollista saada taas tuottavaan käyttöön. Panimotoiminta on tärkeä osa pitkän tähtäimen suunnitelmissa olevaa laajempaa kulttuuri- ja luontomatkailukuviota. Miljöö on nimittäin kaunis ja seudulla on valtava matkailupotentiaali. Iso visio ei siis tähtää pelkästään jatkuvasti kasvavaan tuotantoon, vaan kokonaisvaltaisempaan pakettiin.” – Jyrki Pylväs
Tilat ja laitteet suunnitellaan siten, että tuotantoa voidaan kasvattaa vaivattomasti vaikka kaksinkertaiseksi muutamassa vuodessa.  


Suunnitelmia


Panimoinen & Lemmes tulee valmistamaan sekä olutta että siideriä ja tuotannossa kummallakin tekijällä on selkeä roolitus: Villellä on vapaat kädet maltaisten makujen suhteen Jyrkin taitaessa siidereiden salat. Suunnitelmissa on jakaa tuotanto kutakuinkin kahtia, mikä tulee olemaan yksi selkeä erottumistekijä pienpanimomarkkinoilla. Jyrkin vaimo aloittaa tulevana kesänä myös pienimuotoisen mehiläistarhauksen, joten hunajasimankaan mahdollisuutta ei ole poissuljettu.

Oluen valmistuksessa tavoitellaan alkuun 200 -250 hehtolitran vuosituotantoa, mutta luvut tarkentuvat vielä selvitysten ja kysynnän mukaan. Päämarkkinakanavana toimivat pubit ja ravintolat, mutta pieniä määriä saatetaan myös jossain vaiheessa pullottaa.
”Valtaosa oluista tulee olemaan jossain 4,5-6,5 % vahvuudessa, mikä nyt kullekin oluelle toimii parhaiten. Reseptinsuunnittelussa hahmottelen päässäni jonkun tietyn tavoitemaun, minkä jälkeen miulla on toiminta-ajatuksena laatia ”Yksinkertainen resepti, mikäli sillä päästään asetettuun tavoitteeseen.” Yleensä saatan ottaa referenssiksi jonkun oluttyylin, mutta en sido itseäni lopputuloksen suhteen ns. genrerajoihin. Sen verran voin tietysti valottaa, että tähän mennessä on tullut tehtyä pintahiivatavaraa.” – Ville Bister
Siiderit tulevat olemaan suodattamattomia, kokonaan suomalaisesta omenamehusta valmistettuja. Tavoitteena on valmistaa mahdollisimman korkealaatuista, aitoa siideriä. Suunnitelmiin kuuluu mm. erilaiset single varietyt, tynnyrikypsytetyt sekä shamppanjamenetelmällä valmistetut tuotteet. Myös marjoilla maustamista harkitaan.
’”Siiderituotanto perustuu pitkälti laajaan sopimusviljelijäverkostoon, eli tarkoitus on ostaa suurin osa raaka-aineesta kotitalouksilta. Olen toki myös laajentamassa omaa omenatarhaa jo tänä keväänä. Kotipihastani löytyy nimittäin ainutlaatuinen omenapuu, jonka hyviä ominaisuuksia siideriomenana olen minierissä jo testannut.”
”Vanhojen kotipuutarhojen kirpeät omenat ovat meille kullanarvoista raaka-ainetta ja laajan sopimusviljelijäverkoston rakentaminen on  erittäin tärkeää.” – Jyrki Pylväs
Siideriä, olutta, simaa..

Mikä on Panimoinen & Lemmes?


Panimoinen viittaa toiminnan pieneen kokoon ja ikään kuin hellittelevä nimitys panimolle. Lemmes sen sijaan pohjaa suomalaiseen mytologiaan, vähemmän tunnettuun metsämiehiä turmioon vietelleeseen metsänhengettäreen. Lemmestä pidetään myös leppäpuiden emuuna, kantavanhempana, mikä sopiikin teemaan Jyrkin tiluksia rajaavan lepikon myötä.

Panimoinen & Lemmes on myös paikallinen toimija, joka pyrkii hyödyntämään mahdollisimman pitkälle lähialueen raaka-aineita kotipuutarhojen omenista, paikalliseen ohramaltaaseen ja pientuottajien hunajaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti