sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Biergarten-kausi on avattu: Pinkus Pils

Aurinko hellii, olut kuohuu ja grilli pöhisee...
Aurinkoiset kelit innostavat luonnollisesti ulkoaktiviteetteihin ja mikäs sen mukavampaa kuin napsauttaa grilli tulille pihalla puuhastelun päätteeksi ja nauttia kevätauringosta hyvän oluen kera. Biergarten tulikin vihittyä käyttöön grillauksen ohessa lauantaina ja siihen sopiva olutkin löytyi ”sattumalta” jääkaapista. Pinkus Pils kuuluu omiin suosikkeihini pilsener-lajityypin edustajistossa ja se onkin ollut yleinen näky etenkin alkukesän aurinkoisina päivinä lasissani. Se kuului myös aikanaan ensimmäisen nettitilaukseni  sisältöön, joten kyseessä lienee rakkautta ensi tilauksella.

Dortmundista pohjoiseen sijaitsevan Münsterin yliopistokaupungin ylpeys, kuudennessa sukupolvessa maltaisia makuja mestaroiva Brauerei Pinkus Müller oli 1990-luvulla maailman ensimmäinen tyystin luomuoluisiin siirtynyt panimo ja se nauttiikin laajaa suosiota luonnonmukaisuutensa, mutta myös hyvän laatunsa ansiosta. Historiaa panimolla on kuitenkin paljon pidemmän ajan taakse sillä se on perustettu Johannes Müllerin toimesta vuonna 1816. Alkujaan sen yhteydessä toimi myös suklaapuoti ja leipomo, joista jälkimmäinen muuttui mallastamoksi vuonna 1966. Nykyisin kaupungin keskiössä toimiva panimo tarjoaa janoisille kulkijoille ravitsemushetken oman tavernan voimin. Sanotaan, että Pinkus on ainut näihin päiviin saakka säilynyt Münsterin 150:stä alkuperäisestä panimosta. Tarkennosta en tuohon löytänyt, mutta näin sen on oltava.

Panimon vuosituotanto liikkuu 20.000 hehtolitran lukemissa, mutta kohtalaisen pienestä koostaan huolimatta sillä on vankka kannattajakuntansa niin Saksassa kuin muuallakin maailmassa. Valtaosa panimon annista kuluu toki lähialueilla, mutta vientiä on Euroopan lisäksi USAan ja Japaniin saakka. Panimon nimestä löytyi tällainen tarina:
Pinkus was a nickname given to Carl Muller who ran the enterprise for many years after World War Two: in the local dialect it means "the singing brewer".
Pinkus Pils
Oljenkeltainen, kirkas ja sopivan vaahtoisa olut. Kaunis kuin kevätpäivä. Tuoksu on raikas, vaalea, tuoreen ruohoinen ja runsas. Vaalea, kostea heinikko, vasta-ajetun golfkentän* tuore ruohon katku on aromaattinen, puhdas ja valloittava. Hieman maltaista makeutta, hentoinen hedelmän häivähdys.

Maultaan mainio. Tuoreen ruohoista puristusta läpi maun – mukana golfkenttä-efekti eli puhtaus, kosteus, vastaleikattu tuoreus sekä vihreys. Mallaspuoli on vaaleahko, kevyen makea, viljava. Hieman pähkinää, muutoin suora, selkeä, rehti. Suussa kivasti soljuva, silti raikas ja vaalean kevyt. Mainio kesän aloitus, oivallinen grilliruoan kumppani…

Tuomio: Yksi suosikeistani pilsien saralla eikä pettyä tarvitse tälläkään kertaa. Runsas, tuore, pureva ja maistuva – soljuva, raikas, kesäinen. Juuri niin kuin pitääkin. Gut!

Pisteet: 37/50

*=Kartanon tilukset rajautuvat luonnonhelmassa mutkittelevaan golfkenttään. Maastossa kulkevalla pururadalla ja poluilla liikuttaessa tuoksu tulee tutuksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti