perjantai 13. helmikuuta 2015

Maximus Stout 8


Uusi panimotuttavuus on vielä hieman hämärän peitossa...

Hollantilaispanimo Brouwerij Maximus on suhteellisen nuori, itselleni oluiltaan vielä maistamaton pienpanimo. Sen tarina johdattaa meidät vuoteen 2011, jolloin kaksi intohimoista olutravintolan pitäjää yhdistivät voimansa paikallisen panimoalan osaajan kanssa. Ewald Visser, Arend-Jan Van Dieën ja Marcel Snater aloittivat oluen valmistuksen kiertolaisina ilman omia laitteita, mutta jo vuotta myöhemmin valmistuksesta tuli omavaraista ja vakiintumisen myötä myös muuta toimintaa on lähdetty kehittämään.

Panimon yhteydestä löytyy baari, jonka valikoimiin kuuluu oman tuotannon lisäksi myös viinejä, kahvilatuotteita sekä tuhdimpaakin vatsantäytettä. Joka toinen viikko tarjolla on myös kolmen ruokalajin illallinen ja kuten tapoihin kuuluu, löytyypä tontilta myös oma tasting room… Oluen valmistuksen ja pienen oheistoiminnan lisäksi panimon kantaa myös yhteiskuntavastuunsa. Maximus auttaa työttömiä takaisin työelämään tarjoamalla harjoittelupaikan panimolta antaen uusia kannuksia työmarkkinoille paluuseen… 

Ensikosketus tähän uthrecthläispanimoon tosiaan tulee maistossa olevan, rungokkaan stoutin myötä. Kyseessä lienee jollain tapaa pirullinen kokemus etiketin kahdeksikko koristavien sarvien perusteella. Kenties tuo symboliikka viittaa oluen syntinseen nautinnollisuuteen tai ainakin tästä lähtökohdasta lähden siihen tutustumaan…

Maximus Stout 8
Todella tumman ruskea, valoa vasten kauniisti punertava olut runsaalla, kestävällä ja rusehtavalla vaahdolla. Tuoksu on muhkean paahteinen, tumman suklainen, hieman kahvisen hapan. Kuivuuden lähteiden vastapainoksi löytyy tummaa hedelmäisyyttä, maltillista maltaan makeutta. Ihan jees…

Maultaan huomattavasti houkuttelevampi. Humalointi on hienosti esillä purevan greipin sävyin, mutta matkassa on myös puumaisempaa tunnelmaa sekä aivan ohkainen mäntyinen sivuosuma. Muutoin yleiskuvasta löytyykin syvää tummuutta ja paahteinen maltaisuus onkin siinä suuressa roolissa yhdessä jauheisen tumman suklaan kanssa. Yhdistelmä on kaunis, pureva mutta samalla syvyyksiinsä viettelevä. Hieman lakritsia, hedelmäistä makeutta sekä aavistus palanutta puuta – kahvia onkin sitten hieman runsaammin. Tuntumaltaan mukavan hidas, joskin katkeroiden ja hiilihappojen halkoma, osin kermainen ja hennosti tahmaava.

Tuomio: Oikein maistuva, monipuolisesti sekä humalan hekumaa että maltaan paahteisia syvyyksiä esittelevä stout, joka tuntumaltaan jää hieman odotettua kevyemmäksi. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin hallinnassa ja lopputulos on takuuvarma osuma!

Pureva stout – erittäin hyvä sellainen...

Pisteet: 41/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti