torstai 15. tammikuuta 2015

Toinen vuosi Olutkellarissa - blogivuoden läpikäynti


Kuluneen vuoden kertausta talven ratoksi...
Tuomaan päivän jälkeen kääntyi uusi lehti Olutkellarin puolella – oli taas vuosipäivän aika. Blogi sai alkunsa kaksi vuotta sitten. Tänä aikana maahamme on syntynyt pikaisen laskennan mukaan viisitoista uutta pienpanimoa ja ainakin yksitoista on vahvasti valmisteilla... Ei hassumpi sauma aloittaa oluesta kirjoittaminen siis. Kulunut vuosi pitää sisällään monenlaista tarinaa ja tapahtumaa, mutta tuo yksi teema erottuu selkeästi joukosta. Kotimaisten pienpanimoiden kiihtynyt leviämistahti on pitänyt mielen virkeänä ja kynän terävänä eikä liene yllätys, että kotoisen kentän maut ja kuulumiset ovat nousseet suureen rooliin pitkin vuotta.

Nyt onkin hyvä aika hengähtää ja katsoa hieman tarkemmin ajassa taakse päin – millainen olutvuosi oli blogin toinen kalenterin kierto sisällöltään? Tarkastelussa aikaväli 15.1.2014-14.1.2015, mutta ehkä jo tänä vuonna siirrytään helpommin seurattavaan vuosikalenteriin, mikäli joulunpyhinä aika riittää... Tai sitten mennään tähän tapaan kuin ennenkin. Katsotaan.

Olutkellarin vuosi numeroina


Kaivelin sekä ensimmäisen että kuluneen toisen blogivuoden kiinnostavimmat luvut esiin vertailtaviksi. Toinen vuosi oli ensimmäistä kirjoittelultaan aktiviisempi, mutta myös muilla mittareilla "tehokkaampi". Juttujen vuosimäärä kasvoi yli neljälläkymmenellä ja kävijöitäkin oli pientä vaille tuplaten ensimmäiseen vuoteen nähden.

Taulukko 1. Blogin yleisiä numeroita
Olutarvioissa maailmaa kierrettiin entiseen tahtiin, joskin maat hieman vaihtuivatkin. Sivuilta löytyy tätä nykyä arvioita kahdenkymmenen eri maan oluista. Arvioiden määrä pysyi kutakuinkin samana, mutta "vastuuta" jaettiin entistä useamman toimijan kesken. Kuvaavaa onkin, että vain kaksi panimoa erottuu joukosta runsaamman arviomäärän myötä, muiden jäädessä maksimissaan viiteen olueen per panimo. Hiisi on omilla lukemillaan 28:n arvion (viime vuonna 10kpl) voimin, skottipanimo BrewDogin hyydyttyä kymmeneen (viime vuonna 16kpl) makuelämykseen. Kotimaisiakin panimoita kertyi listoille aiempaa enemmän, mutta lukuisia panimoita jäi edelleen maistamatta...

Taulukko 2. Olutarvioiden triviaa
(*tyylijaottelun epäjohdonmukaisuuden vuoksi luvut ovat suuntaa antavia)
Räikein ero kahden vuoden väliltä löytyy arvioitujen oluiden hankintakanavista. Alkon merkitys harrastajalle vähenee vähenemistään ja mikäli blogiharrastusta olisi takana hieman pidempi pätkä, näyttäisi romahdus vieläkin karummalta - nyt kun vielä tulee uutuuksien lisäksi noudettua satunnaisia klassikoita arvioitavaksi, mikä kaunistaa myyntitilastoa...

Verkkokaupan antimiin tulikin turvauduttua aktiivisesti eikä ihme, onhan valikoimien laajuus ja hintataso rakasta monopoliamme valovuoden edellä. Monien automarkettienkin tarjonta pesee viereisen A-marketin olutvalikoimat heittämällä ja pienestä notkahduksestaan huolimatta maitokauppaoluet ovat löytäneet blogin sivuille Alkon uutuuksia tiuhemmin. Kotimaiset pienpanimot ovatkin usein hyvin edustettuina S- ja K-duopolin valikoimissa...

Taulukko 3. Oluiden hankintakanavat
(**sisältää ulkomailla ja tapahtumissa nautitut sekä saadut oluet)
Viisitoista maata tuli mauiltaan tutuksi arvioiden myötä. Suomalaisten oluiden osuus pysyi kutakuinkin samana ja arvioista lähes puolet keskittyikin niiden ihmettelyyn. Saksa tulee selvänä kakkosena ja sen jälkeen onkin varsin tasaista. Germaanien kirjoa selittää osaltaan uusi herääminen perinteisempien mallasjuomien - etenkin bockien ja dunkeleiden - janoon, mutta myös kiinnostus nousevaa craft beer-tohinaa kohtaan...

Kuvio 1. Oluiden alkuperämaat
Jos jakaantui arviot tasaisen pieninä määrinä eri panimoille, voidaan samaa sanoa myös oluttyylien läpikahlauksesta. Vain muutama tyylilaji erottuu joukosta hieman suuremmalla määrällään, muiden ollessa keskenään varsin tasavertaisen harvalukuisia tuttavuuksia. Eniten arvioissa viihtyivät india pale alet (20 kpl) sekä american pale alet (19), joten voitaneen puhua varsin humalan täyteisestä vuodesta... Imperial stouteja kaatui lasiin yksitoista kappaletta. Pistekeskiarvot kolmikon oluilla oli muuten seuraavanlaiset - IPA: 36,8 APA: 34 IS: 39,5...

Kaavio 1. Oluttyylit

Vuoden aikana tuli kirjoiteltua muutakin kuin pelkkiä arvioita...:

Vuoden mittaan tapahtunutta


Olutarvioiden lisäksi myös muuta tarinaa on syntynyt ja kirjo on ollut melko sekalainen. Alta löytyy hyvä nippu poimintoja suunnilleen aikajärjestykseen laiteltuna. Kuten alussa jo mainitsin, ovat pienpanimot olleet hyvässä roolissa läpi kirjoitushistorian ja se näkyy arvioiden lisäksi myös muussa tarinoinnissa...

Paikallispanimo on luonnollisesti ollut selkeästi eniten esillä oleva toimija niin maantieteellisistä kuin oluellisistakin syistä – meno maistuu ja oman kaupungin panimon tuotteilla tuppaa olemaan paikallisesti hyvä saatavuus. Puolivuotiasta Hiisiä tulikin jututettua heti tammikuun puolella ja samaan hengenvetoon kyselin kuulumisia myös toiselta nuorikolta, Pyynikin Käsityöläispanimolta:



Lisää pienpanimoaihetta oli tarjolla tammi-helmikuun vaihteessa, kun sittemmin jo Kuopioon muuttanut Iso-Kallan Panimo käynnisteli koneitansa kaikessa hiljaisuudessa. Uusi panimo kiinnostaa aina ja sattuman kautta satuin apajille kun ensimmäiset oluet levittäytyivät talvisen Kuopion katukuvaan. Olutkolmikko tulikin testattua eturintamassa eikä panimokaan kysymyksiltäni säästynyt:


Helmikuussa meitä hemmoteltiin Alkon toimesta pienpanimokattauksen muodossa, mutta samoihin aikoihin varteen otettava kilpailija ilmoitteli itsestään: mystinen el Papa oli saanut tarpeekseen Suomen nihkeästä, maltaisten makujen artistia rajoittavasta työympäristöstä ja ilmoitti alkavansa tarjoamaan kotimaista pienpanimo-olutta Virosta käsin – sivistysmaiden tapaan kotiovelle toimitettuna, luonnollisesti… Tarinahan on saanut jatkoakin, mutta tässä muistutukseksi Papabeersin keväinen tiedote:


Pienpanimot puhuttivat myös eduskunnassa, jossa joulun 2013 alla eteenpäin viety ulosmyyntioikeusvaade oli käsittelyssä helmikuun täysistunnossa. Järjen ääntä kuultiin kansanedustajienkin suusta, mutta edes tästä lähinnä turhaa byrokratiaa karsivasta, alle 4,7% vahvuisten oluiden ulosmyynnin sallimisesta emme ole konkreettisempia linjanvetoja nähneet… vielä.


Maaliskuussa kevät teki jo tuloaan ja tuo on perinteisesti sitä aikaa kun vehnäiset maut alkavat kiehtomaan talvihorroksen jäljiltä. Laajan saatavuuden tölkkivehnäoluet asetettiin tiukan seulan alle ja sokkomaistelun lopputulos aiheutti valtakunnassa hienoista kuohuntaakin… Mökkikesän alkupuolella laitettiin asiaankuuluvassa ympäristössä riviin myös Lidlin ”omat” lagerit:



Huhtikuussa tuli yksi lauantaiaamu viettettyä myös Hiisin tykönä, tuolloin ihmeteltiin Kosoolan Panimon mestaroiman, vuoden puhutuimpien oluiden joukkoon nousseen Pohjoisen Jättiläisen valmistumista. Lisää aiheesta löytyy idean isän, eli Jaskan blogista.

Entinen opiskelukaupunki Kuopio tuli uudestaan tutuksi työmatkailun myötä ja poiki keväällä yleissuomeksi kirjoitetun matkaoppaan savolaisten olutmaille – näin turisti säästyy paikallisväestön ympäripyöreiltä neuvoilta, joilla kantasavolainen saisi itsensäkin eksyksiin... Kevään aikana minulta tiedusteltiin paljon sahdin hankinnasta ja tarjonnasta, joten pienen taustatyön tuloksena julkaisin ajantasaisen oppaan suomalaisen perinnejuoman jäljille!



Toukokuussa kotimaiset panimot avasivat verstaidensa ovet uteliaalle yleisölle ja Olutkellarin pressiosasto otti suunnakseen Mikkelin. Saimaan Juomatehtaan matka oli mielenkiintoinen ja matkaan tarttui uutta tietämystä sekä jutun aihetta maltaan jatkokäytön tiimoilta. Kaartilan Mallaspossu kolahti niin maultaan kuin konseptiltaankin allekirjoittaneen sydämeen...




Autoimmuunisairaudet ja erikoisruokavaliot ovat nykyaikana tapetilla ja etenkin oluen gluteenittomuus näyttää blogin verkkohakujen perusteella kiinnostavan monia. Ero gluteenittoman ja luontaisesti gluteenittoman oluen välillä ei sanonut oikeastaan mitään, joten päätin ottaa aiheesta selkoa. Aihe onkin otettu hyvin vastaan ja toivottavasti tutkailustani on ollut lukijoille jotain hyötyäkin:



Sahti kuuluu niin juhlaan kuin arkeenkin ja yöttömän yön juhlaan valmistauduttiin perinnenektarin noutoreissun myötä. Sahtioppaan opit pantiin siis koetukselle käytännössä ja lopputulos oli taattu.

Juhannustarina: Sahtia hakemassa... ja vähän muutakin

Sahdista kyseltiin ja kyselyihin vastattiin... Ehdittiin sitä hieman nauttimaankin...
Viikon etelänmatka poiki kaksiosaisen pintaraapaisun Kreikan suurpanimoiden kuihduttaneeseen, joskin nousevaan olutkulttuuriin. Rodos on suomalaisillekin varsin tuttu lomakohde, mutta harva tuskin miettii, kuinka Amstellit, Carlsbergit ja Heinekenit ovat tiensä kylmäkaappeja dominoivaksi täytteeksi raivanneet… 


Heinäkuun kohokohta oli luonnollisesti Helsingin Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtuma, mutta myös skottipanimo BrewDogin jalkautuminen maakuntiin kiinnosti allekirjoittanutta. Siinä missä SOPP-vietettiin heinäkuun helteiden alle, päästiin punkpanimon makuja maistelemaan elokuun vihmovan sateen puhdistaessa katuja. 


Alkoholipolitiikka kuohutti etenkin syksyn aikana. Alkumainingeissa pohdiskeltiin niin oluen nettitilaamista kuin kotimaan kanaviakin – el Papa nousi jälleen kellaristin huulille: 


Pitkään kypsynyt projekti maamme pienpanimoiden ”kartoittamisesta” sai vihdoin tuulta alleen ja aiemmin tyystin puuttunut yhteenkoonti näki päivänvalon. Pienpanimoiden sijainnin visuaalinen esitystapa sai hyvän vastaan oton ja karttojen ystävänä koen sen olleen ehkä järkevin tekoni blogin historiassa…


Keväällä Tampereella riehui tulipalo ja kärsijänä oli toimintansa juuri lentoon saanut Pyynikin Käsityöläispanimo. Vastoinkäymiset käännettiin kuitenkin voitoksi ja panimon arkeen palattiin syksyn myötä – entistä ansioituneempina. Samaan aikaan el Papa oli saanut rivinsä järjestykseen ja Papabeers-verkkokauppa aloitti toimintansa suomalaisten oluenystävien mieliksi ryminällä. 


Alkoholipolitiikkaa jauhettiin vähän joka tuutista ja myös Olutkellari osallistui keskusteluun – välillä turhautuneen provosoivasti, sarkasmin keinoin, välillä rehellisesti ihmetellen… Keskiössä oli luonnollisesti hätäpäissään *tirks* sorvattu alkoholimainontakieltolaki, mutta myös lakiesityksen taustalla olevat epäkohdat. (lisää juttuja löytyy tagien #Sarkasmi ja #Alkoholipolitiikka takaa…).



Pienpanimokarttaa on saanut olla ilahduttavan aktiivisesti olla täydentämässä ja langan päähän saatiin lokakuussa Suomen ensimmäinen simapanimo.  


Talven orastaessa suhde savuun oli tiukassa puntarissa, mutta myös oluen kotivalmistus tuli askeleen verran lähemmäksi. CideErikin kotipanimo otti ummikon vastaan patojen äärelle, mistä alkoikin mielenkiintoinen oluen pullokehittymisen seuranta-projekti…



Marraskuussa lähdin Tampereelle Hanssin matkaan – tyylikäs belgibistro August von Trappe avasi ovensa. Myös Jyväskylän kotiolutpiirit tulivat tutummiksi aktiivien järjestämän tapaamisen myötä: 



Joulukuuhun kuuluu luonnollisesti Olutoppaan vuosiäänestykset ja ansioituneiden palkinta, mutta myös pakanallisella joulutarinalle on aina sijaa...


Joulutarina Nøgne Ø Sunturnbrew’n ääreltä…

Eli melko sekalainen, joskin kiintoisa vuosi on taas takana päin - mikäs sen mukavampaa. Paljon jäi juttuja esiin nostamatta, mutta eiköhän tuossa ihan riittävän pitkä listaus niistäkin ole...

Malja kuluneelle vuodelle...

Luetuimmat jutut


Juttujen joukosta nousee aina muutama ylitse muiden ja luonnollisesti arvioiden ulkopuoliset tarinat kiinnostavat lukijoita. Kärkiviisikosta kuitenkin nähdään, että kiinnostavia teemoja on monia - melko sekalainen seurakuntahan tämä on...
  1. Alkon Jouluoluet 2014
  2. Tarkastelussa lakiesitys alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta
  3. Kesä tulee - Lidlin lagerit testissä!
  4. Beerfest Finland - Oluttapahtuma, vaiko tapahtuma, jossa on olutta?
  5. Hans Välimäen uusi belgiravintola Tampereelle: August von Trappe

Vuoden yhteenveto


Kliseisesti voitaneen todeta kuluneen vuoden olleen maistuva ja lupauksia antava. Tämä pitää paikkansa ainakin osittain ja etenkin kotimaisen olutrintaman jatkuva kasvu lämmittää kovasti mieltä. Monopolin on pakko jossain vaiheessa antaa periksi ja vähintäänkin nykyaikaistaa toimintaansa tai sitten olutkulttuurin tervehtymiseen on herättävä muilla tavoin. Pienpanimot kantavat kortensa kekoon ansiokkaasti, ehkä nyt olisi viimein vallankahvassa istuvan väen vuoro. Suunta tosin näyttää olevan aivan toinen, mutta toivotaan parasta. Kentän positiivisesta kaiusta huolimatta tilanne onkin siis varsin kaksijakoinen, mutta ihan hyvä maku suuhun kuitenkin jäi... Hyviä oluita nimittäin tuli vastaan iso liuta.

Ulkomaiden suhteen katse kääntyi tänä vuonna sivistyneen Euroopan suuntaan, mistä etenkin saksalaisoluet kiinnostivat kovasti. Perinteiset maut dominoivat makukenttää laadukkuuden ja runsauden voimin, mutta myös uuden aallon pienpanimotoiminta lupailee hyvää. Läpimurto-oluita ei tuoreempien makujen joukosta vielä kuitenkaan kohdalle sattunut, joskin lupaavaa tekemistä vastaan tulikin.

Britit sen sijaan tuntuvat olevan jo hyvällä mallilla "tuoreempien" makujen suhteen ja panimoskenestä on löytynyt muutamia suosikkeja, joilta odottelee mieluusti uusia makuja saapuviksi. Kernel ja Thornbridge istuvat oluillaan makuhermoon loistavasti, mutta kiehtovia ovat myös mm. Weird Beard, Siren ja Magic Rock, näin muutamia mainitakseni. 

Saksasta mieleen jäi perusvarmalla laadulla kilpaileva Riegele sekä aina varma ja hekumallinen vehnäolutpanimo Weissbierbrauerei G. Schneider & Sohn, mutta myös Andechsherin ja Wieningerin kaltaiset maltaan mahtia tunnustavat toimijat nostivat osakkeitaan parin vuoden tauon jälkeen. Craft beer-buumissa eurooppalaisilla on tuoreus- ja ehkä hintaetukin Atlantin takaa rahdattaviin jenkkeihin nähden, joten kehitys lupailee oikein hyvää... Jostain syystä yleisesti kutkuttavat olutmaat Tanska ja USA jäivät hieman paitsioon joskaan ennalta päätettyä tämä ei ollut. Ruotsalaisten osuus sen sijaan kasvoi ja Omnipollon myötä tarjonta olikin vakuuttavaa... Tänä vuonna olisikin tarkoitus saada lisäkosketusta naapurimaan ripeästi kasvavaan panimoskeneen, mutta myös Viron tarjonta kiinnostaa.

Paljon tuli sanottua, mutta vähintään saman verran jäi vielä sanomatta. Uusia virityksiä on runsaasti kehitteillä, mutta niistä sitten lisää sitä tahtia kun aikataulut antavat myöten. Koska listat ovat aina kiinnostavia, kasaan alle muutamia poimintoja vuoden aikana kolahtaneista oluista - lisää listauksia voi käydä katsomassa Olutoppaan vuosiäänestystä varten tekemistäni valinnoista.

Nostoja blogivuoden mauista


Omnipollo Hypnopompa Bourbon Barrel Aged
Hiisi / Kosoolan Panimo Pohjoisen Jättiläinen
Troubadour Westkust
Hollolan Hirvi Kivisahti
Nøgne Ø Sunturnbrew
Thornbridge Bracia
Omnipollo Nebuchadnezzar
Ballast Point Victory At Sea
Harviestoun Ola Dubh 18
Struise St. Amatus - Oostvleteren 12
Ruosniemi / Sori Brewing Vientiassistentti Islay Sahti
Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock
BrewDog U-Boat
Hiisi Boheemi Papu
Plevnan Barley Wine 2012
Schloss Eggenberg Samichlaus
Wieninger Impulsator
Nøgne Ø Kriek of Telemark
To Øl Goliat Imperial Coffee Stout
The Kernel Export India Porter
Schneider Weisse Tap 5 Meine Hopfenweisse
Riegele BierManufaktur Ator 20
Lervig / Nøgne Ø We Love wheat
Beer Hunter's Mufloni Säppi APA
Amager The Sinner Sinner Series Sloth
Andechser Doppelbock
Riegele Augustus Weizendoppelbock
Plevnan Petolintu

Maistuvaa tulevaa olutvuotta kaikille, kippis!
J-P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti