tiistai 30. joulukuuta 2014

Ayinger Altbairisch Dunkel

Kyläpanimon nestemäistä leipää...

Ayinger Altbairisch Dunkel on tuttu jo vuosien takaa, joten pitkästä aikaa on mukava verestellä vanhoja. Kaivelin huvikseni muistiinpanot harrastuksen alkuajoilta esiin ja varsin suunmukainen oluthan tämä(kin) ayingeriläinen näyttää olleen – pisteitäkin on ropissut kaikkiaan 39/50. ”Kaakkoismüncheniläispanimon” tarjonta ei ole kylmäksi jättänyt muutoinkaan sillä vastaan tulleet oluet ovat järjestään maistuneet mainiosti, mutta myös vakuuttaneet laadukkuuden ja tasapainoisuuden valtein. Edesmennyt olutkirjailija Michael Jackson kehuu Beer International-kirjassaan Altbraichia seuraavasti:
“A good example of its kind. Impenetrably dark with a golden-brown gleam when held up to the light, and with a warm aroma and malty taste, while summoning up coffee taste sensations on going down. It is brewed from five types of malt (two of which are torrified dark), and it is only lightly hopped.”
Itse panimo sijaitsee tosiaan Müncehenin kaakkoispuolella, pienessä Ayingin kylässä. Kollegani, Tuopillinen-blogin Jouni teki viime vuonna kateutta herättäneen matkan Baijerin ytimeen ja matkaraportista löytyy myös hyvä infopaketti Ayingiin paikan päälle halajaville – tunnin matka paikallisjunassa kohtuulliseen hintaan ei tässä tapauksessa tuntuisi missään! Brauerei Aying on perustettu vuonna 1878 eli maltaista taipaletta on takana jo reilun 130-vuoden ajalta. Panimo on kuitenkin hieman päivittänyt itseään matkan varrella ja nykyisin tuotanto on siirtynyt modernimpaan laitokseen pois alkuperäisestä sijainnista. Maaseutupanimo toimii uudistuksista huolimatta edelleen perheomisteisena ja tuottaa 80 000 hehtolitraa olutta vuodessa. Itseäni hymyilyttää aina Ayeingerin ääntämisohje, joka auki kirjoitettuna saa aina pohtimaan, kuinka periskottilainen aksentti siihen tarttuisikaan – tokihan "eye-ing-gr" jo finskemanninkin suusta kuultuna hieman särähtää. 

Celebratorin pikkuveljenä kunnostautuva Altbraisch tarkoittaa ilmeisesti vapaasti käännettynä ”Baijerin perinteistä tummaa olutta” ja sitähän se eittämättä onkin… Leipäiseen maltaisuuteen on yhdistetty sopuisassa suhteessa Hallertau-humalaa, joka leikkaa kauniisti leipäisen maltaisuuden nostattamaa runsautta.  Katsotaanpa sitten hieman tarkempaa sanailua makujen ääreltä...

Ayinger Altbairisch Dunkel
Kastanjan ruskea, kirkas olut joka vaahtoaa varsin kauniisti. Komea ilmestys alkutalven illassa. Tuoksultaan vahvan ruisleipäinen, hivenen makea ja aavistuksen viljaista kuivuutta omaava. Hienoista, purevaa happamuutta, oikein maino, maanläheinen paketti. Tästä pidän!

Maku on niin ikään kohdillaan… Keskitumma ruisleipäisyys on vahvaa ja aivan kevyttä imeltyneisyyttäkin sivusta löytyy. Luonnetta kuitenkin kasvattaa sopuisan pureva, yrttinen tuntuma, mutta matkassa on myös mukavaa pähkinäisyyttäkin. Jostain nousee myös kevyttä suklaan tuntua esiin, mutta melko hillitysti sitä kuitenkin esiintyy. Yleisesti olut on myös mukavan raikas ja kauniin tasapainoinen.

Tuomio: Laadukasta osaamista esittelevä, suomalaiseen mökkimaisemaan täydellisesti istuva tumma lager, jossa makujen runsaus, tasapaino ja ennen kaikkea toimivuus yhdistyvät kauniiksi kokonaisuudeksi. Yksinkertainen, maanläheinen – siksipä se toimii niin mainiosti!

Pisteet: 36/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti