- Tyyli: Tumma Lager
- Alk.%: 4,5
- Panimo: Olvi, Iisalmi, Suomi
.jpg) |
| Hiilijalanjäljen mittailua... |
Alkujaan aikomuksena oli laittaa tummat heimoveljet vastakkain,
eli haastaa Pohjois- ja Etelä-Savon tummat lagerit taistoon paremmuudesta. Saimaalaiset
etelän Marsalkkat kuitenkin kaatuivat jo porsaan poskien myötä lasiin ja
pataan, joten Iisalmen Olvin jo jonkin aikaa kaupoissa näkynyt uutuus pääsee
nyt esittämään taitonsa perinteisen bruuvin myötä.
Viime keväisen Sandels Vehnän myötähän maamme suurin
itsenäinen panimo antoi väläytyksen, että osataan Savon perukoilla muutakin
kuin sitä iän ikuista vaaleaa lageria valmistaa. Sen suurempia odotuksia en
guinnesmaisen tumman (130 EBC vs. 135 EBC) dunkkelin suhteen ole kuitenkaan asettanut,
vaan varovaisen toiveikkaasti lähden tätä uutuutta lähestymään... Mutta… Takaiskuja
satelee jo tuoteselostetta luettaessa – maltaassa on taas hieman nihkeilty ja
keitosta on jatkettu suurpanimotyyliin tärkkelyksellä. Vähänhän tuo aina
silmään särähtää, mutta ei siitä sen enempiä… Syksy on sopivaa aikaa
tummempien, rehdin maltaisten makujen maisteluun ja Hiili on hinnaltaan (reilut
2€/tlö) kuitenkin varsin sopuisan oloinen vaihtoehto esimerkiksi mökkievääksi
tai ruokapöytään – maaliin osuessaan myös moneen muuhunkin aktiviteettiin (tai
aktiviteetittömyyteen eli nautiskeluun).
 |
| Olvi Hiili |
Todella tumman ruskea, hieman punertava olut kaatuu lasiin
hiilihaloksi naamioidusta tölkistä. Ihan komea ilmestys – olut siis… Tuoksu on
varsin ronski, tumman puhuva mutta myös melko makea. Kevyesti paahdetta, tummaa
limppua ja kotikaljamaista maltaisuutta. Tymäkkä makeus tuo mieleen
taloussiirapin, eli teennäisen imelää tunnelmaa nousee esiin – liian äitelää
omaan makuun, mutta varsin positiivinen vaikutelma tästä jää.
Maku jatkaa tuoksun jalanjäljissä. Kahviin viittavaa
paahdetta löytyy reunoilta, limppuista tunnelmaa ja kotikaljaa etualalta.
Taloussiirappia on taas lorahtunut joukkoon varsin avokätisesti ja
lopputuloksen jo arvaakin – varsin imelää, siirappista tuntua riittää, mutta
hennon paahteisenkin vivahteen se on matkaansa saanut. Tuntumaltaan olut on
keskirunsas, hieman tahmaava ja imeltynyt. Toimisi varmasti paremmin hieman
vahvemmassa kunnossa, olettaen ettei makeutta enää tästä lisättäisi.
Perusnäppärä esityshän tämä sinällään kuitenkin on ja voisin kuvitella
mökkikäyttöä ja ruokapöydän tummentajan roolia näin ensi hätään. Siltikin
hieman karsastan sokeri-imeltynyttä, kotikaljamaista yleisilmettä – se ei
oikein toimi.
Tuomio: Runsasmakuinen, tumma ja tahmaava iisalmelainen.
Taloussiirappista imelyyttä piisaa, mutta myös paahdetta löytyy. Sokerilieminen
sivuvaikutus ei oikein iske, mutta kokonaisuutena ihan toimiva olut –
yllättävän kotikaljamainen…
Pisteet: 27/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti