maanantai 17. marraskuuta 2014

August von Trappen hanoista: Stallhagen Jolly Bock, Steenbrugge Dubbel Bruin & BrewDog Dead Pony Club



August von Trappen hanalista
Viime viikolla tuli tosiaan pitkästä aikaa piipahdettua Tampereella ja tällä kertaa ihan hyvästä syystä. Hans Välimäen kädenjälki levittäytyy kaupungin katukuvaan ravintola kerrallaan ja nyt avattu belgibistro täydentää sanonnan ”ei kahta ilman kolmatta”. Yhteistyö Restamaxin kanssa jatkuu ja tällä kertaa lopputuloksena on belgialaista väriä ilmentävä, yleisestikin manner-Euroopasta potkua hakeva seurusteluravintola, josta löytyy myös viihtyisä pubin puoli. Pidempää tarinointia paikasta löytyy linkin takaa: 

Hans Välimäen uusi belgiravintola Tampereelle: August vonTrappe


Tällä kertaa ajattelin esittelyn sijaan kirjailla ylös muutaman makukokemuksen AvTrappen oluthanojen ääreltä. Aloitetaan oluesta, jonka ehdin makustelemaan hieman syvällisemmin, tilanteen jo hieman rauhoituttua…

Stallhagen Jolly Bock (ja turskakroketti)

Stallhagen Jolly Bock
Dunkler Bock / 6,5% / Stallhagen, Godby, Ahvenanmaa, Suomi

Kahdeksan hanapaikan joukosta löytyy ilahduttavasti myös kotimaista pienpanimoedustusta, sillä Stallhagenin on onnistunut valloittaa yksi mallasjuomaa tarjoilevista lähteistä omaan, kiertävään käyttöönsä. Ensimmäisenä hanaan oli kytketty pari viikkoa sitten kegitetty kausiolut, Jolly Bock, joka edustaa tummien bockien tyylisuuntaa. Tämä osoittautuikin toimivaksi syysillan lempeyttäjäksi, jolle lyötynee paikka myös aterioinnin ääreltä. Mausteista kaikua hieman porukalla pohdiskeltiin, mutta ilmeisesti niitä tähän ei ole lisätty? Suklaamallasta ainakin kuuluu löytyvän…

Todella tumma, hieman punertava olut vaalean rusehtavalla vaahdolla. Tuoksu on tummanpuhuva, mukavasti kuivahkoa suklaata henkivä, tummaan, kuivattuun hedelmäisyyteen taittuva – hieman rusinainenkin. Hyvin kevyttä joulukeittiön maustemaista tunnelmaa, pähkinäistä kardemummapullaa ja sen sellaista – perinteisempää härmäläistä tyylisuuntaa maustepussin pohjilta, onneksi… Melko kuiva, sopivan syvä ja pientä pehmeyttä tarjoileva. Oikein hyvä.

Maussa pähkinäisen mausteinen potku on hieman tuoksua vahvempaa, hienosti kokonaisuuden viimeistelevää. Se toimii hyvin kuivan, runsaan suklaan kanssa ja pari tanssiikin omaa tahtiaan läpi maun. Vain kevyt, tumman luumuinen, kuivattu hedelmäisyys tunkee läpi, ehkä myös hennon pinttyneen siirappinen imelyys. Kuiva yleisilme, sopivan tukeva runko ja syvä kokonaisuus. Aika hauska yhdistelmä brown alemaista tuntua ja bockin tummia sävyjä. Nice!

Tuomio: Jouluolut, jossa on otettu ilahduttavasti maltti mukaan oikeissa asioissa. Tasapainoinen, miellyttävä ja sopivan suklainen. Rehtiä tunnelmaa, tykkään siitä.

Pisteet: 36/50
---

Steenbrugge Dubbel Bruin
(tai mitä siitä nyt oli jäljellä)

Steenbrugge Dubbel Bruin
Abbey Dubbel / 6,5% / Brouwerij Palm, Londerzeel, Belgia

Jonkin verran Suomessakin näkyvän Palmin abbey dubbel oli itselleni vielä kokematon tuttavuus, joten tilaisuuden tullen se tuli testattua pikkupurtavan kaverina. Täysinpä tuo ei onnistunut vakuuttamaan – belgien maailma kun tarjoaa niin kovia verrokkeja joukostaan, jäävät vaisummat edustajat auttamatta jalkoihin:

Hanasta laskettuna ihan kaunis ilmestys komealla vaahdolla, punertavaa ruskeutta  ja leikittelevää pähkinää. Makunsa puolesta se sopinee paremmin ruokajuomaksi kuin suoranaiseen nautiskeluun, sillä kokonaisuus jää auttamatta harmillisen latteaksi, vaisuksi ja ehkä jopa laimeaksi. Tummaa hedelmää löytyy luumuisen rusinaisuuden muodossa, ehkä hiven paahdetta ja kevyttä toffeeta. Kuivuuden ja makeuden tasapainottelu lienee parasta antia, sillä kumpikaan ei varsinaisesti pääse niskan päälle. Maut jäävät lopulta hieman tasapaksuiksi ja ”ihan kiva” belgi lasista lopulta löytyy… 
---

BrewDog Dead Pony Club

BrewDog Dead Pony Club
American Pale Ale / 3,8% / BrewDog, Ellon, Aberdeenshire, Skotlanti

Skottipanimolta löytyi pullona ainakin maitokaupoista tuttu jouluolut, mutta hanarivistön edustaja kiinnosti enemmän. Dead Pony Club on oikein mainio sessio-olut, jota on tullut etenkin kesä aikaan suosittua mahdollisuuksien mukaan. Siksipä hanasta laskettu kokemus vaikutti etukäteen varsin houkuttelevalta, olihan kyseessä aamulla kytkettyä tavaraa…

Täytyy sanoa, että näin tarjoiltuna olut vakuuttaa puhtaalla, rehdin aromikkaalla olemuksellaan, suoranaisella tuoreudellaan. Kesäähän tässä alkaa kaipailemaan takaisin! Tuoksu henkii tuoretta tropiikin hedelmäisyyttä, pistelevää greippiä, hieman mäntyistä otetta. Maku vie matkassaan vielä syvemmälle viidakkoon… Aromaattinen tropiikin hedelmäisyys toimii ja melko ronski greippinen tuntuma puree yhdessä mäntyisen tuoreuden kanssa. Yllättävän voimaisa, täyteläinen ja varsin raikas kokonaisuus. Toimii oikein hyvin. Näinhän tätä pitäisi aina olla saatavilla!

2 kommenttia:

  1. August von Trappe näyttää komealta, mutta belgiolutvalikoima on aika tavanomainen ja isoihin varman päälle pelaaviin panimoihin painottuva. Trappen viinilistassa on eksotiikkaa, jota kaipaisi myös olutpuolelle, kun tämä nyt kuitenkin on belgian bistro. Ravintolassa on suuri kynnys maksaa 9 euroa oluesta, jota saa Alkostakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve, valikoima tosiaan ei ehkä paikan tasolle kiinnostavuudesta nouse - ehkä ajan kanssa? Tokihan listoilla hyviä oluita on, mutta kuten sanoit, melko tavanomaisia ja "liian tuttuja" pääsääntöisesti.

      Poista