Syksyn sävyjä parhaimmillaan: Wieninger Impulsator

• Tyyli: Doppelbock
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Privatbrauerei MC Wieninger, Teisendorf, Saksa

Pukilla komistettu, tummahko mallasherkku Itävallan rajan pinnasta...

Mikäli matkaat Salzburgin suunnalla, kannattaa nakata kivi yli Saksan rajan. On varsin todennäköistä, että kivi laskeutuu pienessä Teisendorfin markkinakaupungissa sijaitsevan panimon kattotiiliin. No ei ehkä, onhan sitä välimatkaa useampia kilometrejä, eikä rajan yli kivittäminenkään kovin viisasta puuhaa olisi. Teisendorf on kuitenkin Itävallan puolelta hyvin saavutettavissa, eikä Münchenin matkaajallakaan mahdoton tehtävä edessään olisi, mikäli pikkukaupungin olut ja elämänmeno kiinnostaa (aivan kuin Baijerin alueella pulaa pikkukylien panimoista olisikaan…). Tällä kertaa lasiini on eksynyt jo aiemmin hyväksi havaittu, etenkin syksyisin todella maistuva doppelbock Wieningerin perhepanimolta. Kylän oluenvalmistushistoria on saksalaiseen tapaan vuosisatoja pitkä, mutta perheyrityksenä Wieninger on toiminut ”vain” vuodesta 1813 lähtien.

Makeahkona, rungokkaana ja maltaaseen vahvasti painottuvana oluena Wieninger Impulsator on noussut yhdeksi varmaksi valinnaksi liharuokien kumppaniksi, mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan taittuu kauniisti myös metsäsieni- ja juuresruokien seuralaiseksi. Rehtejä, yksinkertaisia makuja vain lautaselle, niin saat Impulsatorista mainion ruokailun täydentäjän. Ilman lisukkeita nautittuna olut lienee parhaimmillaan hämärtyvässä syysillassa mökkisaunan jälkeen takan ääressä tahi saunatuvassa nautittuna. Saksalaista lagerosaamista isolla L:llällä (vaiko Oolla? Vai kui?).

Wieninger Impulsator

Kastanjanruskea, hieman punertava ja kirkas olut joka muodostaa päälleen runsaan, joskin melko rivakasti laskevan vaahtokerroksen. Jo tuoksu paljastaa, että ollaan asian ytimessä. Runsas, tummaa limppua avokätisesti tarjoileva tuoksu omaa paahtunutta imelyyttä, mutta myös paahtunutta maltaisuutta. Hieman pähkinää, kohtalaisen näkyvää rusinaa sekä kevyempää yrttisyyttä – ehkä myös ohutta mausteen tuntua. Tuhti, viettelevä ja ennen kaikkea syksyinen!

Maku on taattua germaanilaatua… Runsaanlainen, melko tumma mallaspuoli ilmentää limppuista elämäntyyliä, mutta tarjoaa kevyen mämmin lisäksi myös imeltyneen saaristolaisleivän siirappisuutta. Tukijoukoissa seisoo mieluisaa pähkinää, rusinan tahdittamaa hedelmäisyyttä sekä mausteyrttistä tuulahdusta. Lopussa sopivasti mitoitetut katkerot pääsevät rikkomaan pehmeää idylliä, mikä tuo oman leimansa maistuvaan kokonaisuuteen. Tuntumaltaan hieman tahmea, hiilihapoille hieman piristetty ja oikein tasapainoinen tuotos.

Tuomio: Maltaan mahtia, sopuisaa imelyyttä ja kaikkea kivaa sen ympäriltä. Ehdottomasti syysjuoma omaan makuun, joka ei turhia kursaile, vaan tarjoaa jyhkeää makumaailmaa viiman keskelle.

Pisteet: 40/50