sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Saimaan Brewer’s Special India Pale Ale

Uutta ilmettä uuden oluen voimin
Brewer’s Special India Pale Ale on suodattamaton ja vaalea pintahiivaolut, jonka tuoksussa ja maussa on trooppisia aromeja ja sitrusta. Oluen keskitäyteläinen runko syntyy Pale Ale-, vehnä- ja Cara Pale -erikoismaltaista. Viisi englantilaista ja amerikkalaista eri humalalajiketta takaavat aromikkaan tuoksun. Rohkea katkerohumalien käyttö viimeistelee runsaan makunautinnon.

Näin alkaa Saimaan Juomatehtaan hieman vaativampaan makuun suunnatun Brewer’s Special-sarjan India Pale Alen tarina. Sen kanssakumppani, varsin maistuvaksi tapaukseksi paljastunut American Red Ale viitoitti jo tietä tulevasta eli korulauseiden tasolle ei uuden brändin suhteen jääty – ja miksipä olisi jäätykään… Tölkin kylki paljastaa matkakumppaneiksemme First Gold-, Admiral-, Columbus-, Chinook- ja Cascade-humalalajikkeet, joiden kanssa teemme kohta lähempää tuttavuutta 45 EBUn intensiivisyydellä. Ehdinkin jo edellisen suhteen ilmaisemaan tyytymättömyyteni oluen pakkauksen ilmeeseen, joten siitä ei sen enempää - kauheus on katsojan silmässä ja makuahan tässä ollaan tutkimassa. Lähdetäänpä makumatkalle India Pale Alen maailmaan!

Saimaan Brewer’s Special India Pale Ale  
Vaalea, hieman oranssi olut runsaalla, varsin kestoisalla vaahtoturbaanilla varustettuna. Tuoksu on suht voimaisa, toimiva ja tuoreenomainen. Päällimmäisenä greippistä katkeruutta, hennommin mäntyä mutta myös kevyttä marjaisuutta – reunoilta voi poimia leipäisen karamellista mallasta sekä hennompaa hedelmäisyyttä. Hyvältä vaikuttaa.

Maultaan voimaisa, tuore, terävä ja pirteä. Runsaasti greippistä tuoreutta ja purevuutta tuntuukin riittävän oikein roppakaupalla. Jälkimaku on pitkä, rapean katkera ja greipinsävyinen. Mausta voi poimia hentoa marjaisuutta, aavistuksen toffeeta ja ehkä ripauksen hedelmäisyyttäkin, mutta oikeastaan mäntyinen ote on ainoita greipin rynnistystä edes jossain määrin haastavia elementtejä. Ylilyödystä katkeroinnistaan huolimatta olut kiehtoo eikä intensiivisyys (hieman yllättäenkin) verota nautintoa – oikeastaan päinvastoin. Runko on odotetusti kevyt, mutta vetisyys on kaukana ja aukot on tukittu onnistuneesti.

Tuomio: Todella rapea, tuore ja katkeruudessa hieman ylilyötykin uutuus, joka maittaa varsin hyvin. Yllättävän paljon puhtia on humalten tanssiin saatu puhallettua, mutta mikäs siinä kun runko pysyy olosuhteisiin nähden hyvin matkassa ja mauista paistaa läpi tuoreus, hallittu suoraviivaisuus sekä pirteys. Tämä toimii, tämä on hyvää.

Pisteet: 34/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti