lauantai 30. elokuuta 2014

Munkkien olutvarastoilla: Chimay Dorée

  • Tyyli: Belgian Ale
  • Alk.%: 4,8
  • Panimo: Chimay, Baileux, Belgia
Kun rahvas pääsee käsiksi hengenmiesten henkilökohtaisiin olutvarantoihin, ei tilaisuutta kannata jättää käyttämättä. Ranskan rajapinnassa sijaitseva Chimayn trappistipanimo lienee nimenä se kaikkein tunnetuin lajinsa edustaja. Panimon värikästä olutkolmikkoa Blue, Red ja Triple tulee vastaan varsin laajalla rintamalla, joten oletettavaa on, että valtaosa olutta nauttivasta väestöstä on näihin joskus törmännyt. Olutta valmistavilla munkeilla on kuitenkin ollut tapana valmistaa kaupallisten oluiden lisäksi juomaa myös henkilökohtaiseen käyttöön, sillä kyllähän se jano hurskaaseenkin iskee kun olutta päivät pitkät keittelee. Yleensä nämä patersbiereiksi kutsutut oluet ovat muuta tuotantoa miedompia ja niiden saatavuus rajautuu luostariyhteisön sisäiseen jakeluun – joitain on mahdollista saada käsiinsä suoraan paikan päältä tosin. Enkelten osuuden lisäksi on siis olemassa myös munkkien osuus, joka lienee määrällisesti hieman suurempi…

Chimay kuitenkin aukaisi portit jo jonkin aikaa sitten ja ensimmäinen aalto munkkien henkilökohtaista Dorée-olutta saapui talven mittaan olutravintoloiden valikoimiin. Se tunnetaan myös nimillä Gold (Goud) ja Black, mutta pitäydytään me nyt hyllynimessä… Sittemmin Dorée valloitti myös Alkon oluthyllyt ja tokihan tuote piti testiin hakea – Belgian matkailua kun ei ole tähän mennessä vielä tullut harrastettua, eli omat paterit oli tähän saakka vielä tyystin juomatta. Periaatteessa tätä todellista munkkiolutta voidaan kutsua Chimay Redin pikkuveljeksi, sillä tiettävästi sen reseptiikka sisältää suuria yhtäläisyyksiä ainakin raaka-aineiden suhteen. Hämärtyvä loppukesän ilta tarjoaa oivat puitteet oluen nautiskeluun enkä pistäisi pahakseni pienen juustolautasen ilmestymistä olutlasin viereen. Nyt kuitenkin mennään vain oluen voimin, mutta tunnelmoitsijoille vinkkinä, että paikallisista juustotiskeistä ainakin Mestarin Herkusta pitäisi Chimayn omaa juustoa löytyä (muistelisin myös Keljon Citymarketista sitä joskus ostaneeni)…


Chimay Dorée
Hieman tummuutta henkivä, oranssi ja samea olut joka vaahtoaa kohtalaisen runsaasti. Varsin komea näky kieltämättä. Tuoksultaan hyvin miellyttävä, yllättävän tuhtikin. Aromaattinen kokonaisuus henkii runsaasti hedelmäisyyttä ananaksen, appelsiinin kuoren ja kypsän päärynän voimin, mutta myös rusinaisuuden tahdittamaa, kypsän kuivattua hedelmää löytyy. Kevyesti sitruksista särmää, kukkaista yrttisyyttä sekä belgihiivaa – myös korianterista tuntua on ilmoilla.

Maultaan meno onkin sitten hieman kevyempää, joskaan vetisyyden porteilla ei käydäkään. Aromaattinen, jopa parfyyminomainen puoli nousee vahvasti esiin. Se kumpuaa väkevästi alusta lähtien ja ottaakin suureen roolin kasvaen kohti loppuliukua lopulta suuta kuivattavaksi, keskivahvaan katkeroon sekoittuvaksi tuulahdukseksi. Kuivattua kukkatuoksulajitelmaa, appelsiinin kuorta sekä vaaleaa hedelmäisyyttä siihen kätkeytyy, mutta myös valkopippurisella mausteisuudella on osuutensa ilmiöön. Muutoin taustalta löytyy kevyttä yrttisyyttä, viljaisaa mallasta sekä hentoa, hivenen kuivunutta karamellia. Myös kukkeaa tuoreutta, korianteria sekä vähäinen määrä rusinaista ruskeutta sieltä löytyy. Yleiskuva on kuitenkin melko kepeä, kuivahko ja aromaattinen.

Tuomio: Kevyehkö, makua silti riittoisasti tarjoileva, varsin aromaattinen ja kohtalaisen purevakin munkkiolut. Kyllähän näillä eväillä luostarimiljöössä elelisi…

Pisteet: 35/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti