lauantai 12. heinäkuuta 2014

Lervig / Magic Rock Farmhouse IPA


- Tarjoilija, IPAssani on tallin aromeita!
- No voi sentään, nyt on tainnut käydä jonkinmoinen FIPA…

Niinpä niin… Norjalaisen Lervig Aktiebryggerin sekä brittien nousevan komeetan Magic Rockin yhteispano vaikuttaa spekseiltään varsin kiintoisalta. Citralla ja Centennianilla humaloitu, kuusi prosenttinen india pale ale saattaisi olla kuten kaikki muutkin nykynuoret, mutta pientä twistiä joukkoon on kuitenkin haettu – nykyään kun pitää olla hieman erikoinen erottuakseen erikoisuuksien harmaasta massasta. Vastaus tähän haasteeseen on löydetty hiivakannasta. Tai kannoista… Käymistankkeihin onkin lykätty belgihiivaa ja brettaa oluen nimenkin mukainen maalaismaisema mielissä. Mielenkiintoista nähdä millaisia ”sivumakuja” villimpi käymisarsenaali saakaan IPAan aikaiseksi. 

Kollaboraatiota...
Idea yhteistyöoluen teosta virisi vuoden takaisilla Barcelonan olutfestivaaleilla, jossa aiemmin esittelemäni monen maan panimokulttuurin setähahmo Mike Murphy tutustui jo useaan otteeseen panimoaan laajentaneen* Magic Rockin poppooseen. Uudelleen tapaaminen myöhemmin Haand Festivaleilla sinetöi aikeet ja Magic Rockin Stuart Ross pakkasi laukkunsa ja suuntasi kohti Manchesterin lentoasemaa. Matka vuonojen maahan alkoi ja tuota tarinaa meille tänään kertoo Lervig / Magic Rock Farmhouse IPA. Osa oluesta jää kuitenkin vielä kypsymään viinitynnyreihin, jotta villihiivakanta (brettanymoces) saa rauhassa antaa täyden panoksensa oluen makuun. Siitä ei tietoa ole, että milloin kypsyteltyä IPAa sitten olisi tarjolla, mutta tätä tuoreempaa versiota kuuluu olevan jo varsin hyvin saatavilla paremmista olutravintoloista kautta maan. Oluen slogani onkin osuvasti:

”Enjoy today and tomorrow!”

*Käsittääkseni Huddersfieldissä ollaan jälleen laajennuskannalla. Olisikohan jo neljäs kerta alle kolmeen vuoteen?

Lervig / Magic Rock Farmhouse IPA
Samea, kauniisti punertava, keskitumman oranssinen olut. Tuoksu on mielenkiintoinen. Pääosin mennään trooppisen hedelmäisyyden, sitruksen sekä kevyen männyn voimin taustalla soidessa hennon karamellinen, silti hieman pidättäytyvä maltaan komppi. Greippinen katkeruus toi pontta aromien keskelle, mutta kohtalaisen aisoissa pysyttelevä tallimainen "maanläheisyys" tuo oman vivahteensa soppaan. Ei hassumpaa...

Maussa koetaan hyvin pitkälti tuoksun tuntemuksia. Perus-ipamaista menoa riittää varsin hyvällä tasolla brettaisan, kevyen mausteisen tunnelman täydentäessä kulkua. Greipin pureva katkeropuoli on suhteellisen vakuuttavaa, jälkimakua pitkälle kantavaa ja tuoretta. Aromaattisempi tropiikin hedelmäsalaatti on tuoksua hennompaa eikä havuistakaan kaikua lopun täydennystä lukuun ottamatta hirveästi löydy. Kevyttä mausteisuutta takapotkussa tosiaan on, samoin hento marjaisa kaiku. Suutuntumaltaan melko runsas joskin pienten ja terävien hiilihappojen pilkkoma.

Tuomio: Loppuunsa mieluisan kokonaisvaltaisestikin pureva, greippinen kokonaisuus jossa "tallimainen epäpuhtaus" tuo oman lisänsä joukkoon. Odotin ehkä enemmän twistiä, nyt tuntu jää enemmänkin tunkeanlaiseksi. Mielenkiintoinen, olematta silti yberbrew, kevyt suositus hop headeille.

Pisteet: 35/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti